Skip to main content

Uran pillugu saqitsaanneq: Eqqartuussissuserisut millionilikkaanik akeqarput

Isumaqatigiissitsiniarnermi suliaq suliniutinut nutaanut akitsorsaasinnaavoq

Isumaqatigiissitsiniarluni suliamut misilittagartuumik inatsisileritooqartitsilersut

Isumaqatigiissitsiniarnermik suliami illersuineq ukiup nutaap aallartinnerani tunniunneqassaaq

Uran aamma Kuannersuit: Naaja Nathanielsen Kujataani innuttaasunik ataatsimiititsivoq

Naalakkersuisut ETM-imit itigartitsinermit kingullermit akissuteqaat utaqqivaat

Energy Transition Minerals ineriartortitsinissamut qinnuteqaateqarnerminni itigartinneqarput

Qarsoq Høegh-Dam: Kaffisoqatigiinnarpakka

Qarsoq Høegh-Damip Siumumut sinniisutut aatsitassarsioqatigiiffik ataatsimeeqatigisimannginnerarpaa. Aatsitassarsioqatigiiffik Danmarkip naalagaaffianut Naalakkersuisunullu 76 milliarder koruuninik taarsiivigineqarnissaminik piumasaqaateqartoq. Siumulli aqutsisui isumaqarput, suliaq ilungersunartorujussuusoq.

Nathanielsen isumaqatigiissitsiniarnissaq pillugu: ETM-ip piumasaqaatinik atuuttunik akuersissutiginnikkumannginnera uggornarpoq

Aatsitassanut Naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen (IA), uppernarsaavoq, isumaqatigiissitsiniarnissamik suliami Naalakkersuisut Energy Transition Mineralsimit (ETM) naammagittaalliuummik tigusaqarsimasut. Taanna suli isumaqarpoq, aatsitassarsioqatigiiffik suliamik pilersitsinissamut tunngavissaqanngitsoq.

Kuannersuit: Isumaqatigiissitsiniartarfimmi suliamik ingerlatsisoqassanersoq suli qularnarpoq

ETM isumaqatigiissitsiniartarfimmi suliamut unnerluussummik takisoorujussuarmik tunniussisimagaluartoq suliaq isumaqatigiissitsiniarnikkut aaqqiivigineqassanersoq suli nalunarpoq. Namminersorlutik Oqartussat isumaqarput Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivinni suliassaasoq, kisianni suliaq sumiluunniit suliarineqalersinnagut tamanna Danmarkimi isumaqatigiissitsiniartarfinni naliliisartunit aalajangiivigineqassaaq.

Kuannersuit: ETM 76 milliardinik taarsiivigeqqusoq

Energy Transition Minerals (ETM) taarsiivigineqarnissaminut piumasaqaatiminik Danmarkimi isumaqatigiissitsiniartarfimmut maanna tunniussaqarpoq. Piumasaqaatigineqartut tassaapput 76 milliarder koruunit Kuannersuarni saffiugassanik qaqutigoortunik uranimillu piiaanissamut itigartitsissutip kingunerisaatut.

Siumut aatsitassarsioqatigiiffimmik Kalaallit Nunaannut tikeraarnerani ataatsimeeqateqarsimannginnerartoq

Siumut tusagassiuutitigut nalunaarummi aatsitassarsioqatigiiffimmik Energy Transition Minerals Ltd.-mik (ETM) suliffeqarfiup qanittukkut nunatsinni tikeraarnerani oqaloqateqarsimannginnerarpoq, aatsitassioqatigiiffik tusagassiuutinut taama nalunaaruteqarsimagaluartoq.

Kuannersuit: Saqitsaanneq nanginneqarpoq – inaarutaasumik itigartitsissut sapaatip akunneri arlaqanngitsut qaangiuppata piariissaaq

Kuannersuarni piiaanissamut akuersissummut Naalakkersuisut itigartitsinerminnut missiliutaannut Energy Transition Mineralsip tusarniaanermut akissutini tunniuppaa. Taamaalilluni inaarutaasumik itigartitsissuteqarnissaq inaarsarneqarsinnaanngorpoq, ingerlatseqatigiiffilli maalaaruteqarnissamut ukiumik ataatsimik periarfissaqarpoq.

Kujataani atortussiassanik piiaanissamut sorsuuteqarneq ingerlaannartoq

Greenland Mineralsiusimasup ullumikkullu Energy Transition Mineralsimik taaguuteqalersimasup nittartakkamigut saqqummiussimavaa, Kuannersuarni misissuinissamut akuersissutini nutartertissimallugu. Qinnuteqaammullu ilanngussamik nassiussisimalluni.

Greenland Minerals allamik taaguuteqalersoq

Australiamiut aatsitassarsiorfeqatigiiffiat Greenland Minerals-itut ilisimaneqartoq maanna Energy Transition Minerals-imik taaguuteqalerpoq

Greenland Minerals: Suna tamaat angullugu sulissaagut

Naak inatsisaasut aallaavigalugit pisinnaanngikkaluartoq Greenland Minerals Kuannersuami piiaanissamut isumaqatigiissuteqalernissaq suli anguniarpaa. Suliffeqarfik sinnerlugu Australiamit Narsamiillutillu Nuummeeqqammerput.

Greenland Mineralsimut itigartitsissut piareertoq

Naalakkersuisut Kuannersuarni piiaanisssamut Greenland Mineralsimut itigartitsissummut missingiummik tusarniaassummik nassiussipput. Ingerlatseqatigiiffiup suliap ingerlanneqarnera naammaginngilaat, saniatigullu naalagaaffimmut Namminersorlutillu Oqartussanut isumaqatigiissitsiniarnissamut suliamik aallartitsiniarsaripput,

Naalakkersuisut Kuannersuit pillugit aalajangiissuteqangajalersut

Naalakkersuisut naliliipput, Greenland Mineralsip Kalaallit Nunaata kujataani Kuannersuarni piiaanissamut akuersissummik qinnuteqaataa pillugu suliami aalajangiinissamut paasissutissat naammattut pigineqartut. Qaammatit arfinillit ingerlaneranni aalajangiisoqassaaq.

Naaja Greenland Minerals pillugu: Nunatsinni eqqartuussivimmut sassartitsisariaqarput

Greenland Mineralsip piumsaqaataa pillugu apeqqummi Danmarkimi isumaqatigiissitsiniartarfiup akulerutsinneqarnissaa tunngavissaqanngilaq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq. Naalakkersuisup naatsorsuutiginerarpaa, isumaqatigiissitsiniarnermik suliaqartoqarnissaanik piumasaqaateqarneq itigartitsissutigineqassasoq.
AG nutaaq atuaruk
  • Inuuneq imaannaanngitsoq:
    Imminut isumaginermit ikiortariaqalernermut
  • Kalaaleq Amerikameersoq:
    Inuuneq tupinnartulik
  • Inissiat akisuut:
    Nakorsaq alla aamma soraartoq

SENESTE NYHEDER